• Ekologisia herkkuja roskakaloista

    Kala on kallista herkkua ja harva ostaa kalaa kotiin kovinkaan usein. Ravintola-alan ammattilaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että kyse on kuluttajien nirsoilusta, pinttyneistä ennakkoluuloista ja huonosta markkinoinnista. Kuluttajille markkinoidaan nyt uudella energialla esimerkiksi aikaisemmin roskakalaksi miellettyä särkeä sekä menneiltä vuosilta tuttua silakkaa. Lisäksi kalatiskeiltä löytyy nykyään mm. lahnaa, säynettä, kuoretta ja suutaria. Näiden lajien hyvä puoli on myös se, että kyseessä on ekologinen lähiruoka, jota löytyy runsain mitoin Itämerestä ja hinta ei päätä huimaa.

    Silakka toimii mainiosti ruokakalana

    1980-luvun alussa suomalaisissa ruokapöydissä syötiin vuodessa 30 miljoonaa kiloa silakkaa, mutta määrä on sittemmin pudonnut kymmenesosaan tästä. Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruoho ei täysin ymmärrä kehityksen suuntaa, sillä hänen mukaansa silakka on aivan loistava ruokakala. Ruoho innostuu kertomaan, että esimerkiksi marinoituja silakoita voisi valmistaa vaikka minkä makuisia. Monen koululaisen ja aiemmin aikuistenkin lempiruokiin kuuluivat silakkapihvit ja perunamuusi. Ruoho muistuttaa, että myös lämmin- ja kylmäsavusilakat voivat olla varsin herkullista syötävää.

    Osin ihmisiä vieraannuttaa silkasta se, että viime aikoina mediassa on keskusteltu laajasti kalojen sisältämistä ympäristömyrkyistä. Tavallinen kuluttaja ei kuitenkaan onnistu silakoista keräämään millään tavalla merkittävää määrää haitallisia aineita, sillä kalaa pitäisi syödä kilokaupalla, jotta tähän olisi edes mahdollisuus. Myös tutkimusten mukaan erityisesti yli 50-vuotiaiden kohdalla silakan syömisestä aiheutuvat terveyshyödyt ovat selkeästi terveysriskejä suurempia. Silakan mainetta on ajanut alas osaltaan myös se, että sitä käytetään paljon eläinten rehuna. Tämä luo helposti mielikuvan jotenkin huonompilaatuisesta kalasta, vaikka siitä ei silakan kohdalla ole kysymys. Ihmisten ruoaksi silakkaa suositellaan senkin takia, että kyseessä on todella ekologinen kala. Silakkaa ei ole meillä ylikalastettu, toisin kuin esimerkiksi ahventa ja kuhaa.

    Särki toi järkeä suomalaisten ruokapöytään

    Hunajatilalliset Marja Komppa ja Ari Seppälä kalastivat pitkän aikaa omiksi tarpeikseen särkeä ja lahjoittivat särjestä tekemiään tuotteita myös ystävilleen. Särkituotteiden suosio kaveripiirissä kasvoi ja yrittäjät päättivät alkaa jalostamaan särkituotteita. Nyt ruokakaupoista saa lasipurkkeihin pakattuna ainakin tomaattiyrttisiä ja valkosipulisavuisia särkisäilykkeitä, jotka kulkevat nimellä Järki särki. Purkkeihin päätyvät särkikalat pyydetään Kompan ja Seppälän lähijärvestä. Apunaan heillä on yhteistyökalastajia, mutta osa kalasta pyydetään edelleen itse.

    Aiemmin särkeä on pyydetty järvien hoitokalastuksen yhteydessä ja suuria määriä kalaa on viety suoraan kaatopaikoille. Nyt ihmisten tietoisuus ruoan alkuperästä on kuitenkin kasvussa ja lähiruoka kiinnostaa. Esimerkiksi aiemmin kotitalouksissa suositun tonnikalan pyyntiin liittyy paljon ympäristöongelmia ja liikakalastusta ja mitään tällaista ongelmaa ei särjen suhteen ole.

    Imagon nousu on lisännyt kalastuksen kannattavuutta

    Uusien tuotteiden ja markkinoinnin myötä roskakalojen suosio on lähtenyt kasvuun ja niiden imago on vähitellen parantumassa. Kaloista ovat kiinnostuneet pienten yrittäjien vanavedessä myös suuremmat ruokavalmistajat kuten Apetit, joka hyödyntää ruoan valmistuksessaan särkiä ja ahvenia. Tämän johdosta esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä roskakalan hoitokalastuksesta on tullut taloudellisesti kannattavaa. Myyntijohtaja Panu Korhonen kertoo, että järvikalatuotteiden suosio on yllättänyt myös valmistajan. Toistaiseksi kaikki Apetit-yrityksen hankkima järvikala siirtyy suoraan suurtalouskäyttöön, mutta tarkoitus on saada tuotteita jatkossa myös kuluttajien saataville.

    Ala kaipaa edelleen uusia innovatiivisia yrittäjiä, sillä kalaa Suomessa riittää. Lisäksi esimerkiksi kiiski ja kuore jäävät edelleen hyödyntämättä, sillä kukaan ei ole vielä ehtinyt tai keksinyt tarttua näiden kalojen potentiaaliin. Ehkä tulevaisuudessa myös roskakalan määritelmä muuttuu, kun yhä useampi kalalaji löytää tiensä kuluttajien ruokapöytiin. Samalla saadaan uusia, edullisia vaihtoehtoja terveellisistä kalaruoista – ja vieläpä arvostettuna lähiruokana.