• Hampurilaiset eivät ole roskaruokaa!

    Mitä tulee mieleen sanasta hampurilainen? Lähimmästä mäkkäristä haettu kartonkia muistettava roskaruoka täynnä kastikkeiden ja paistoöljyn tuoksuja paperipussissa? Olin itsekin pitkään sitä mieltä, kunnes muutin erääseen taloon, jonka alakerrassa oli irlantilainen ravintola.

    Hampurilaiset eivät ole roskaruokaa!

    Siellä tutustuin yhteen paikalliseen kaveriin, joka kehui paikkaa hyväksi ja pistäytyi siellä kadehdittavalla säännöllisyydellä ja joi yleensä kaljaa nimeltään Indian Pale Ale eli juuri sitä IPA-kaljaa, josta kaikki tulivat nyt hulluiksi ja jota myydään joka paikassa. Saman kaverin kanssa lähdimme kerran kapakkaan, jossa meillä oli tarkoitus syödä ja hän tilasi meille hampurilaiset. Naamani oli melko vinossa, kun kuulin tämän sanan, mutta päätin kokeilla. Ja mitä?

    Se Oikea Alkuperäinen

    Ei se ollut lähelläkään tavallista roskaruokaa. Siitä lähtien tulin itsekin talon alakerran kanta-asiakkaaksi, missä hampurilaisia tehtiin oikeasta tuoreesta jauhelihasta ja pihvit paistettiin tilattuun kypsyyteen. Vaihtoehtoja oli monenlaisia ja jokainen kelpasi: hampurilaisia oli tarjolla niin yhdellä isolla kuin kahdellakin pihvillä, kirsikkahillolla, meksikolaisia ja thaimaalaisia, tummalla leivällä ja vaalealla, erilaisilla juustoilla ja niin edelleen. Uskomatonta. Söin hampurilaisia vapaaehtoisesti ja mielelläni. Nimensä mukaan hampurilainen on kotoisin Saksan Hampurista eikä Yhdysvalloista kuten on tapana ajatella. Hampurista muutti Yhdysvaltoihin suuri määrä väkeä 1900-luvun alkupuolella ja vuonna 1921 Cansasiin avattiin ensimmäinen hampurilaisia valmistava ja myyvä ravintola nimeltään White Castle. Yhden hampurilaisen hinta oli pysyvät viisi senttiä jopa vuoteen 1946 saakka lamasta huolimatta, ja yritys sai paljon paikallisten suosiota sekä erikoisella ruoallaan että ravintolan omistajan tempulla: hän palkkasi valkotakkeihin pukeutuneita ihmisiä käymään silloin tällöin ravintolassaan ostamassa hampurilaisia, minkä seurauksena amerikkalaiset uskoivat myös tämän ruoan terveellisyyteen, kun näkivät, että jopa lääkärit syövät hampurilaisia. 1940-luvun lopussa White Castle sai ensimmäiset kilpailijansa, joista yksi oli McDonald’s, ja silloin alkoi kehittyä myös pikaruokayrittäjyys. Tänä päivänä hampurilaisia saa sekä terveellisessä vaihtoehdossaan että oikeana roskaruokana maasta, ravintolasta ja hinnasta riippuen.

    Se Oikea Alkuperäinen

    Luotettava Vaihtoehto

    Mahtavaa, kun omasta kaupungista löytyy hyvä burgeripaikka. Toisaalta vielä parempi, kun sitä ei löydy: itse muutin tästä hienosta burgeritalosta vajaan vuoden kuluttua hampurilaisoivalluksestani, minkä jälkeen kaipasin niitä silloin tällöin niin kesämökillä nuotion edessä kuin myös uudessa kaupunkikämpässäni. Se oli oikea hetki opettelemaan tehdä burgerit itse, vai mitä? Sitä mekin ajattelimme ja ryhdyimme testaamaan ruoanlaittotaitojamme – ja pakko sanoa, että onnistuneesti. Mikä voi pilata hyvän naudanlihan? No ei mikään. Ei muuta kuin kaupasta ostettu naudanlihan pala jauhelihaksi ja pihveiksi. Niihin emme lisänneet mitään muuta kuin suolaa ja pippuria. Kokeilimme myös sipulia, mutta sen kanssa pihvin maku muuttui liian sipulimaiseksi, joten se jätettiin pois. Hampurilaispullia emme paistaneet kertaakaan itse, mutta valikoima vaihteli perinteisistä kaupan hyllyltä löytyvistä hampurilaispullista ruisleipään. Itse suosin jälkimmäistä, sillä sen kanssa hampurilainen maistuu jotenkin luonnollisemmalta ja itse tehdyltä.

    Mitä muuta? Ihan mitä vaan. Hampurilaiseen voi laittaa tomaattien, salaattilehtien, suolakurkkujen ja tuttujen kastikkeiden lisäksi myös avokadoja, ananasta, marinoituja kirsikoita, sinihomejuustoa tai siitä juustosta tehtyä kastiketta, rucolaa… siis aivan kaikkea, kunhan uskoo että lopputulos maistuu. Jos kyse on perjantai- tai lauantai-illan hampurilaisesta, sen kanssa kelpaa hyvä olut ja senkin valintaan panostimme ja panostamme edelleenkin paljon, mutta tämän päivän ehdottomana ykkösenä pysyy edelleen IPA mahdollisimman suurella EBU-lukemalla. Ja niin: voi ehkä kuvitella, että paistinpannu ratkaisee, mutta näin asia ei ole. Parhaat hampurilaiset onnistuivat kesämökillä grilliritilällä: ensin pihvit ja pullat erikseen, sitten kokoonpano ja vielä minuutti tai pari grillihiilistä tulevalla lämmöllä. Täydellisen yksinkertaista!