• Huomiota herra salaatille

    Eräänä hienona päivänä tajusin, että keiton ei ole mikään pakko olla aterian ensimmäinen osa vaan se pystyy hyvin olemaan myös kokonaine pääruoka, mistä jakelinkin kokemuksia jo edellisissä kirjoituksissani. Vielä yksi oivallus tapahtui silloin, kun yöllä myöhään teki yhtäkkiä mieli syödä avokado tai toinen ja jotain kalaruokaakin sen kanssa. Minulla oli selvästi nälkä, mutta mitään raskasta ruokaa ei tehnyt mieli, sillä kyseessä oli helteinen kesäyö eikä lämmin ateria olisi millään mennyt kurkusta sisään. Kesän perinteistä keittoakaan en silloin jaksanut valmistaa, joten avokado ja kylmä kala tuntuivat pelastukselta. Siitä hetkestä salaatista onkin tullut kotini perinteinen itsenäinen ruoka kuumina kesäpäivinä ja myös silloin, kun illalla tunnetaan nälkää eikä lämmitettävää ruokaa juuri ole.

    Huomiota herra salaatille

    Sekoituksia Maailmalta

    Meikäläisen perinteiseen kesäsalaattiin on kuulunut aina tomaatteja, kurkkuja tai raakoja kesäkurpitsoja, tilliä, persiljaa ja vihreää sipulia. Salaattiin lisättiin kermaviiliä tai oliiviöljyä, suolaa ja pippuria maun mukaan ja se oli aina toiminut pääruoan terveellisenä vastineena, kun pääruoaksi tykkäsin laittaa jotain rasvaista ja juuston kanssa uunissa paistettua. Kun tutkitaan maailman erilaisia keittiöitä voidaan huomata, että eri kulttuureissa salaatit ovat hyvin erilaisia ja myös niiden tarkoitus on vaihtelevaa: joissakin maissa salaatti kuuluu joka pöytään niin, että sitä syödään muun ruoan ohella, kun taas toisissa kulttuureissa salaatti voi toimia koko perheen ainoana illallisen osana. Kaikki riippuu siitä, mitä salaatteihin laitetaan ja mitä uskalletaan sekoittaa keskenään.

    Uskallus Ratkaisee

    Ei taida olla mikään salaisuus, että moni salaatti on saanut alkunsa vahingossa tai sattumalta, kun johonkin valmiiseen ruokaan putosi siihen kuulumattomia aineksia kokin kevyestä kädestä tai kun kolhussa sekoitettiin kaikki varastosta löytyneet ainekset. Näin tapahtui ainakin Ranskasta peräisin olevan vinaigrette-salaatin kanssa, jonka nimi tulee ranskalaisesta etikkaa tarkoittavasta vinaigre-sanasta. Joku onneton kokki lähti sekoittamaan kaikki päivän annoksista jääneet vihannekset keskenään ja sai tulokseksi salaatin, joka on suosittu tänäkin päivänä useassa Euroopan maassa, vaikka sekoitus tuntuukin jopa liian rohkealta. Perinteiseksi kehittyneen vinaigrette-salaatin komponentteja ovat keitetyt pieniksi kuutioiksi leikatut punajuuret, perunat ja porkkanat, hapankaali, suolakurkut, jotka pitää saada myös kuution muotoisiksi, herneet ja sipuli. Aikamoinen uskallus lähteä kokeilemaan tällaista, kun siihen lisätään vielä öljyä ja syödään ruisleivän kanssa! Salaatti maistuu kuitenkin yllättävän hyvältä, ja vaikka se ei pidä sisällään lihaa lainkaan, iso annos vinaigrette-salaattia antaa energiaa ainakin muutamaksi tunniksi. Tällainen ruoka on myös hyvä valinta kasvissyöjille, sillä vain muutamassa kulttuurissa siihen lisätään lihaa tai kananmunia.

    Uskallus Ratkaisee

    Itse lähdin kokeilemaan erilaisia sekoituksia kreikkalaisesta salaatista, sillä se on kuitenkin jo tuttu ja hyvä ja tuskin sen muuttamisesta saa jotain huonoa aikaan. Virhe oli siinä, että kreikkalainen salaatti on jo muutenkin täydellinen eikä se ole mikään salaattipohja. Sitten haettiin vastauksia maailmalta. Avokadot ovat meillä aika pienessä suosiossa esimerkiksi Keski-Amerikan maihin verrattuna, joten lähdin rakentamaan salaattia niistä. Avokadon makuun tuntuivat erittäin sopivilta ainakin limet ja mitkä tahansa meren antimet savulohesta katkarapuihin eikä se ollut mikään erehdys: homma toimii. Kun tällaiseen eksoottisempaan yhdistelmään haluttiin jotain heinääkin, valinta osui rukolaan, jota ei välttämättä aina kauppahyllyltä löydy, mutta joka tuo täysin omanlaisen makunsa joka ruokaan salaatit mukaan lukien. Avokado, meriruoka ja rukola olivat hyvä alku, ja siitä pystyi jo kehittämään vaikka mitä: salaattiin meni kirsikkatomaatteja, feta- tai raejuustoa, oliiveja, kapriksia, tonnikalaa ja jopa ananasta ja kaikki maistui erittäin hyvältä ollessaan samalla itsenäinen pääruoka. Varmaan kaikilla on olemassa tällaisia keittiöön ja ruoan laittoon liittyviä oivalluksia, ja meikäläisen tapauksessa tärkein oivallus oli se, että niin keitto kuin salaattikin voi toimia oikeana pääruokana ilman pitkiä lihan tai kalan paistotunteja.