• Käytetään planeettaa järkevästi

    Olen lihasyöjä enkä ole kertaakaan ajatellut omien ruokatottumukseni muuttamista vegaani- tai edes kasvissyöjätavoille. Rakastan lihaa, varsinkin hyvin grillattua nautaa ja hyvälaatuista kanaa, mutta jossain vaiheessa pysähdyin miettimään asioita syvällisemmin sen jälkeen, kun aloin tutkia erilaisten ympäristösuojeluyhdistysten poliitikoita ja toimintaperiaatteita. Ruoka ei olekaan niin yksinkertainen asia kuin sitä on tapana pitää.

    Käytetään planeettaa järkevästi

    Isoäiti Opetti Aikoja Sitten

    Isovanhempien luona oli aina kivaa viettää aikaa. He eivät koskaan vaatineet liian nättiä käyttäytymistä ja mummo laittoi hyvää ruokaa. Samalla hän kuitenkin jaksoi koko ajan opettaa, että ruokaa täytyy käyttää säästäväisesti eikä sitä saa koskaan heittää roskiin. Vanhemmat selittivät asian sillä, että sodan aikana ja sen jälkeen ruoan eteen joutui tekemään erittäin paljon töitä eikä sitä aina ollut saatavilla, ja kotona ruoan heittäminen jäteastiaan oli enemmän tapa kuin poikkeus. Kun kasvoimme aikuisiksi ja muutimme kaikki omiin asuntoihimme, huomasin seuraavaa: syömäkelpoista ruokaa ei heitetä ulos vaan annetaan sen pysyä jääkaapissa jonkun aikaa siltä varalta, että jonain hienona päivänä se syödään pois. Aamulla ei kuitenkaan jakseta syödä eilistä ruokaa ja illallisen laitto alkaa nollasta, eli vanha ruoka pysyy jääkaapissa. Sen jälkeen, kun se alkaa jo homehtua, se voidaan heittää pois ilman mitään omatuntovaivoja. Tätä näin aika monella ystävällä ja niin myös itselläni. Rikkaiden ihmisten tapa vai mitä?

    Omat Huolet Hoidettu, Hoidetaan Myös Luonto

    Kun meillä riittää rahat jokapäiväiseen ruokailuun ja voimme välillä herkutella eksoottisemmillakin resepteillä, emme enää paljoa huolehdi ruoan päätymisestä roskikseen. Sama on koskenut aikoja sitten autojamme: rahat riitti polttoaineeseen, vakuutuksiin ja veroihin ja sillä siisti, mutta jälkeen päin alettiin miettiä ympäristövaikutuksia. Nyt olemmekin paljon enemmän harkitsevaa porukkaa ajoneuvoja valitessamme kuin edelliset sukupolvet: tehokkuuksien ja turvallisuuden lisäksi mietimme myös ympäristövaikutuksia ja jos ne eivät itseämme kiinnosta, niin kiinnostavat ainakin verottajaa. Toivottavasti ruoan kanssa tapahtuu joskus sama asia eli siihen otetaan kantaa myös valtion vallan puolelta.

    Omat Huolet Hoidettu, Hoidetaan Myös Luonto

    Vastuullinen planeettamme resurssien käyttö tarkoittaa myös vastuullista herkuttelua. Euroopasta on vaikea löytää hyvää naudanlihaa sen takia, että karjan hoitoon ei yksinkertaisesti riitä tila: Itävallassakin naudanlihan myyntiä varten tarkoitettuja lehmiä pidetään niin surkeissa olosuhteissa, että riittää yhden kerran nähdä ja tulla kasvissyöjäksi. Planeetalla on rajoitettu määrä tuottavaa maata, ja melkein 80 prosenttia siitä käytetään eläinperäisten tuotteiden tuotantoon. Olisiko nyt jo siis oikea aika ajatella omia ruokatottumuksiamme? Proteiinia ei saa pelkästä lihasta: sitä on runsaasti myös kalassa, pähkinöissä ja joissakin kasviksissa, joten miksi emme siirtyisi käyttämään luontoamme vastuullisemmin vaikuttamalla myös omiin ruokatottumuksiimme? Ruokavaliommekin muuttuu terveellisemmäksi, kun herkuttelemme enemmän paikallisilla pikkukaloilla ja kotimaisilla vihanneksilla. Tänä päivänä ruoasta aiheutuu saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin liikenteestä. Harmittava tosiasia on kuitenkin se, että tähän ongelmaan ei olla vielä puututtu lakisääteisellä tavalla. Muutamassa maassa olen nähnyt sellaista käytäntöä, jonka mukaan ruokakaupoissa ei myydä samoihin käsiin kahta muovikassia enempää, mikä on pieni askel isompiin muutoksiin. Kun mietitään myös ruokatottumuksia ja siirtymistä enemmän luonnosta huolehtiviin elämäntapoihin, ruoan heittäminenkin alkaa tuntua vihdoin viimein väärältä hommalta: siis jos emme heitä ruokaa pois, voimme vähentää vaikutuksiamme ympäristönmuutokseen noin kymmenellä prosentilla. Pieni teko, isot vaikutukset, vai mitä? Koko asiassa voi käyttäytyä sekä maalaisjärjellä että myös olla ympäristönsuojelun edelläkävijä: Helsinkiin avattu ravintola Loop tekee ruokansa hävikistä. Ajatelkaa, miten mahtavaa: from waste to taste. Otammeko tästä huipputiimistä mallia vai jatkammeko ympäristömme hiljaista tappamista?